(julkaistu mielipidekirjoitus sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.8.2018)
Glyfosaatin käyttö Jyväskylän kaupungin rikkakasvien torjunnassa on ollut monen mielipidekirjoituksen aihe viime kuukausina.
Me vihreät olemme keskustelleet asiasta kaupungin viranhaltijoiden kanssa useasti ja ehdottaneet vaihtoehtoisia menetelmiä istutusten hoitoon, myös tänä kesänä. Vaadimme glyfosaatista luopumista jo vuonna 2016 tehdyssä aloitteessamme.
Glyfosaatti on tunnetusti myrkyllistä vesieliöille eikä sitä saa käyttää vesistöjen läheisyydessä. Sen on myös havaittu heikentävän mehiläisten kykyä suunnistaa ja siten haittaavan pölytystä. Pohjoisilla alueilla glyfosaatin hajoaminen on hidasta ja kylmän talven takia aine säilyy maaperässä tavallista pidempään. Sitä päätyy myös vesistöihin ja sen on todettu kertyvän ihmiselimistöön.
Viranhaltijoilta saatujen tietojen mukaan Jyväskylässä viime kesänä rikkakasvien torjunnassa kokeiltua sokerivaahtokäsittelyä käytetään todennäköisesti jatkossakin Rantaraitin ja muiden vastaavien vesistön lähellä olevien kohteiden käsittelyssä. Myös kaikkien uusien pensasistutusten alla käytetään kuorikatetta, mutta ei puiden. Osa istutuksista hoidetaan mekaanisin menetelmin esimerkiksi kitkemällä.
Mainitut kaupungin toimet ovat hyviä, mutta ne eivät riitä. Glyfosaattia käytetään edelleen mm. puiden ja lyhtypylväiden alusien myrkytykseen.
Käyttöä on perusteltu sillä, ettei alueilla tarvitsisi leikata nurmea. Tämä ei ole tarpeellista, vaan puiden alle voi laittaa kuorikatetta tai istuttaa matalakasvuisia kasveja. Uusi kokeilemisen arvoinen keino rikkakasvien torjunnassa on myös kuumavesikäsittely, joka on käytössä muun muassa Tampereella ja Helsingissä.
Ympäristön kemikalisoitumista pitäisi pyrkiä vähentämään ja liikenne- ja viheralueiden ylläpidossa tulisi siirtyä kokonaan glyfosaatittomiin menetelmiin.
Ilona Helle
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
kaupunkirakennelautakunnan jäsen
Virpi Kauko
kaupunkirakennelautakunnan varajäsen (vihr.)
Jyväskylä
